Hyvinvointialueet, vaalit ja mitä niistä pitää tietää?

Aluevaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä hyvin matalaksi. Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen perusteella vain reilu neljäkymmentä prosenttia äänioikeutetuista olisi menossa uurnille. Kaikkien äänestämistä harkitsevien olisi hyvä huomata, että esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti tulee olemaan suurempi kuin alueen kuntien vuodesta 2023 eteenpäin. Tämän lisäksi ensimmäiset luottamushenkilöt valitsevat tulevan hyvinvointialueen viranhaltijat, strategian, päättävät budjetista, tietojärjestelmien tuottajatahoista jne. Tulevat päättäjät luovat toimintatavat, muokkaavat käytännöt, joilla tehdään priorisointeja, ja päättävät soteasemien sijainneista ja palveluista, etäpalveluista, palveluautoista ja monesta monesta muusta asiasta.

Tulevan hyvinvointialueen henkilöstön palkoista ei luottamushenkilöt päätä, ne sen sijaan päätetään työmarkkinaneuvottelujen pohjalta tehtyjen sopimusten pohjalta. Toisaalta resursointi ja sen kohdentaminen kuuluu maakuntavaltuuston tehtäviin. Pelkästään 41 tietojärjestelmän yhteensovittaminen, kuntien tekemien tuhansien sopimusten siirtäminen ja uudelleen sopiminen maakunnan kanssa jne on työlästä ja kallista. Ja mitä nämä uudistukset tulevat lopulta maksamaan ja ne saisivat maksaa, jotta rahoitusta olisi hoitajiin, sosiaalityöntekijöihin, lääkäreihin ja pelastajiin. Miten vaikkapa kuntien omistukseen jäävien kiinteistöjen huolto, siistiminen järjestetään, miten ruokahuolto palvelujen piirissä oleville toteutetaan ja miten sopimuspalokuntien toiminta turvataan ja lukematon määrä yksittäisiä asioita, joista päätetään vuoden 2022 aikana. Ja valmista siis olisi oltava vuoden 2023 alussa.

Nämä ensimmäiset aluevaalit ovat tärkein vaali kaikista tulevista aluevaaleista. Tammikuun vaalien jälkeen luottamusta äänestäjiltä saaneista luottamushenkilöistä muodostuu aluevaltuusto, hallitus ja lautakunnat. On siis hyvin olennaista, että varsinaissuomalaisten edustajiksi valikoituu henkilöitä, joilla on kykyä ja ymmärrystä hoitaa yhteisiä asioita. 

Varsinais-Suomeen on tehtävä ihmislähtöinen ja kustannukset kurissa pitävä hyvinvointialueen toimintaympäristö ja päätöksenteko. Järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti rahaa käyttävä hyvinvointialue, on kallista erikoissairaanhoitoa tarvitsevien sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevan varsinaissuomalaisen etu ja turva.

Paremmat palvelut samalla rahalla

Nyt tehtävässä uudistuksessa keskiöön on nostettava asiakas, mutta myös uudistuksen maksaja. Varsinais-Suomalaisten veroilla kerätyt rahat tulisi ensisijaisesti käyttää sosiaalityöntekijöiden, hoitajien ja lääkäreiden palkkaamiseen ja koulutukseen. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa tulee pystyä katsomaan koko kenttää laajasti, jotta julkista palveluntuotantoa pystyttäisiin tukemaan riittävästi yksityisillä toimijoilla. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet hyödyntää palveluseteleitä ja yksityisiä palveluiden tuottajia. Myöskään kolmannen sektorin panosta ei tule unohtaa, vaan päätöksenteossa tulee muistaa, että kolmas sektori mahdollista ihmisläheisen ja asiakkaille räätälöityjen sote-palveluiden tuottamisen.

Uusien hyvinvointialueiden päättäjien tehtävä on ratkaista tulevat ongelmat ja pyrkiä siihen, että nykyinen maksutaakka kansalaisilla ei kasva. Tavoitteena pitää siis olla - Paremmat palvelut samalla rahalla.

Aluevaaliehdokas

Päätin pyynnöstä lähteä ehdolle. Toimin nyt Ruskon kunnanhallituksen puheenjohtajana ja toisen kauden valtuutettuna Ruskolla. Muutimme Ruskolle vajaa kymmenen vuotta sitten Turusta ja olen ollut varavaltuutettuna myös Turussa sekä paikallisyhdistysten puheenjohtajistossa molemmilla paikkakunnilla. 

Olen 39-vuotias henkilöstöpäällikkö Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Isä kolmelle lapselle ja aviomies vaimolle.  Työurani olen tehnyt poliisissa, nuoremmasta konstaapelista rikosylikomisarioksi ja sittemmin henkilöstöpäälliköksi ja vuodenvaihteessa aloitan hallintopäällikkönä Lounais-Suomen poliisilaitoksella. 

Olen ehdolla, sillä maakuntavaltuustot päättävät tärkeistä sosiaali-ja terveyspalveluista sekä pelastuksen toimialasta. Kyseessä on Suomen historian suurin palvelujärjestelmän muutos ja hallinon uudistus.  

Ensinnäkin maakuntavaltuustossa tulee pitää tarkka huoli varsinaissuomalaisten rahoista ja toiminnan järkevyydestä sekä resurssien järkevästä kohdentamisesta. Asiakas tulee laittaa keskiöön ja muokata hyvinvointialueen prosessit asiakkaan näkökulmasta. Nyt on lähdetty rakenne edellä uudistukseen, ja tähän on tultava muutos. Palveluja on jatkossakin tuotettava lähellä, mutta myös täydentäen digitaalisina.