21.1.2022

Mitä äänestäjän pitäisi vielä tietää ennen vaalipäivää?

Tiistaina päättyi ennakkoäänestys, joka aluevaaleissa oli vain viikon mittainen. Äänensä on antanut noin 26 prosenttia äänioikeutetuista. Kuntavaaleissa, kesän alussa, ennakkoäänestys kesti kaksi viikkoa ja ennakkoäänten osuus oli 33 prosenttia äänioikeutetuista ja lopullisesti äänesti 55 prosenttia äänioikeutetuista. Olisi erittäin hyvä, että mahdollisimman moni äänioikeutetuista kävisi äänestämässä näissäkin vaaleissa. Äänestysprosentin voisi uskoa alkavan nelosella taikka jopa viitosella, ja mitä enemmän äänestäneitä vaalissa sen parempi. Se nimittäin olisi demokratian ja vaalien legitimiteetin näkökulmasta tärkeää. Vaalithan ovat ainutlaatuiset, näissä valitut varsinaissuomalaiset valtuutetut päättävät suuremmasta euromäärästä kuin Varsinais-Suomen kunnat yhteensä jatkossa päättävät. Hyvinvointialueella vaaleilla muodostettavassa päättäjien verkostossa luodaan toimintatapojen raamit, alueen strategia, nimitetään henkilöstö ja myös päätöksenteon tavat muotoutuvat. Lisäksi valtuustoon ja lautakuntiin valittujen on huomioitava, että he jakavat rahaa, joka tulee ministeriöiden kautta. Rahanjaon lopullisesti päättää valtiovarainministeriö. Se saa esityksen ja sosiaali- ja terveysministeriötä, joka vastaa soten osuudesta sekä sisäministeriöltä, joka vastaa pelastuksen ja ensihoidon osuudesta.

 

Vaalikeskusteluissa ja mainonnassa on menty asioihin, joista ei aluevaltuustot päätä. Yhtä vähän kuin kunnanvaltuustot päättävät menetelmistä pysäyttää globaali ilmaston lämpeneminen, niin yhtä vähän maakuntien valtuustot päättävät polttoaineiden hinnoista. En voi näissä vaaleissa luvata bensan tai dieselin hinnan alennusta, enkä voi luvata pysäyttää ilmaston lämpenemistä. Sen sijaan voin luvata olevani ahkera, osaava sekä yhteistyökykyinen päättäjä, inhimillisellä otteella ja sydän oikealla. Huomioiden lisäksi kestävän kehityksen sekä järkevän verorahojen käytön. Sote-henkilöstön palkankorotuksiin eivät aluevaltuustot ota kantaa. Palkka-harmonisointiin liittyviä asioita aikanaan tulee kaiketi valtuustojen pöydälle, mutta tässäkin lainsäätäjä ohjaa raamit. Eduskuntavaaleissa valitut parlamentaarikot hallituksen esityksestä, voivat kuitenkin vaikuttaa nettopalkkoihin verolakeja säätämällä, mutta poliitikoilla ei ole onneksi päätösvaltaa palkkaratkaisuihin. Näin ollen bruttopalkat ovat työntekijöiden ja työnantajien välisen neuvottelun tulos.

 

Hyvinvointialueiden valtuustot päättävät rahan jakamisesta ja sen priorisoimisesta. Pelastustoimi ja ensihoito on myös erittäin olennaisia arjen turvan takaajia, resurssit on taattava tälle sektorille. Tässä on kyseessä poliittinen tahto, sillä budjetin kokonaisuudessa tässä ei ole merkittävää vaikutusta. Lisäksi on tärkeä huomata, että varsinaissuomalaisten yhteistyökyky ja halu määrittävät paljon myös sen, kuinka paljon valtion rahoitusta voimme ylipäätään saada maakuntaan. Nyt käytännössä eri alueiden sote ja pelastus ympäri Suomen ovat samasta rahoittajasta riippuvaisia ja kilpailevat samoista veronmaksajien rahoista. Pienetkin yksiköt ympäri maan ovat samojen rajallisten resurssien äärellä ja juuri tämä asetelma tekee sen, että tarvitaan yhteistyökykyisiä sillanrakentajia, ja myös edunvalvojia maakunnan päättäviin tehtäviin. 

 

Uudistuksen yhteydessä on korostettu leveämpiä hartioita. On syntynyt mielikuva, että rakenteet ja hallinto määrittävät palvelujen laadun. Ja kun nyt hyvinvointialueet on päätetty perustaa ja järjestetään aluevaalit, kaikki ongelmat ratkeavat, huoltosuhde ei olekaan enää ongelma, rahat riittävät hienosti ja henkilöstö voi erityisen hyvin. No ei tietenkään asia ole näin, ei todellakaan, vaan kaikki palautuu siihen, kuinka sisällöllisesti uudistus hoidetaan. Hyvä esimerkki, ettei rakenne, vaan sisältö edellä tulisi mennä, on oma kuntani Rusko. Raisio-Rusko hyvän yhteistyön, sekä kuntalaisten sosioekonomisen aseman ja viranhaltijoiden hyvän työn ansiosta Ruskon kunnassa on onnistuttu pitämään sote-menot kurissa. Kunnan sote-menot ovat noin tuhat euroa per kuntalainen alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Erinomainen suoritus sinänsä, mutta kun asioita hoidetaan ja päätetään järkevästi, sekä tarkasti kuntalaisten rahoja käyttämällä. Lisäksi pienessä kunnassamme on kaksi terveysasemaa ja jonoja ei käytännössä ole lainkaan verrattuna valtaosaan muita kuntia. Tämä on vain mikro-tason esimerkki, mutta lopulta avaa silmät, ettei yhteisten asioiden hoito ole lopulta rakettitiedettä. Se on tarkkaa veronmaksajien rahojen perään katsomista, yhteistyön tekemistä ja vastuullisuutta kanssakulkijoiden hyvinvoinnista. Maalaisjärjellinen ajattelu on ajattelua, jolla monimutkaisia sote-asioitakin voidaan lopulta ratkota asiakaslähtöisyydellä, keveällä byrokratialla ja tarkan euron politiikalla.

12.1.2022

Pelastustoimi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella

Näistä vaaleista on puhuttu paljon sote-vaaleina. Vaaleissa valitut luottamushenkilöt kuitenkin päättävät myös pelastuksesta ja ensihoidosta. Meistä jokainen tietää, ettei vahinko tule kello kaulassa, onnettomuuden sattuessa avun tulisi tulla paikalla mahdollisimman nopeasti. Mieluummin minuutissa kuin tunnissa. Varsinais-Suomessa pelastus on jo nyt osaltaan organisoitunut maakunta-tasoisesti ja näin on ollut jo vuodesta 2004. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, pl Helsinki. Tavoitteena tässä yhteydessä on parantaa pelastustoimen palveluja hyvinvointialueilla, varmistaa pelastustoimen ja terveydenhuollon välinen synergiaetu, sekä lisätä pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen tiivistä keskinäinen yhteyttä ensihoidossa. Lisäksi pelastustoimi uudistuu sekä sisällöllisesti että hallinnollisesti uudistuksen yhteydessä, joka tarkoittaa muiden muassa tutkintojen ja koulutuksen uudistamista, tiedolla johtamisen lisäämistä sekä hätäkeskustoiminnan kehittämistä. Pelastustoimi jaetaan ennaltaehkäisyyn, pelastustoimintaan, väestönsuojeluun ja näihin tehtäviin varautumiseen. Kysymyksessä on siis monitahoinen arjen turvaan liittyvä kokonaisuus ja vaikka euromääräisesti kyse ei ole merkittävästä osasta koko uudistuksessa, se on sitäkin tärkeämpi onnettomuuden tai vaikkapa sairauskohtauksen sattuessa.


Maanantaina, toisen aluevaaliehdokkaan Laura Yli-Arvelan kanssa, saimme tiiviin tietopaketin ja esityksen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virrolta. Hän kuvasi nykytilaa ja kertoi valmistelutyön olevan hyvällä tolalla, joskin töitä riittävän, jotta hyvinvointialue voisi aloittaa toimintansa vajaan vuoden päästä myös pelastuksen ja ensihoidon osalta. Virto korosti lähipalvelunäkökulmaa pelastustoimessa sekä ensihoidossa. Keskeinen, erityisesti kaupunkien ulkopuolella, on VPK -toiminta. Toisaalta myös kaupungeissa sopimuspalokunnat osallistuvat hälytystehtäviin. Varsinais-Suomessa on alueellisesti kattava ja tiivis VPK-verkosto, jossa toimii osaava ja sitoutunut henkilöstö valmiudessa. Virto nostikin virtuaalisesti palokypärän heille palaverissamme. Avun olisi jatkossakin oltava lähellä ja resurssit on tältä osin turvattava sekä vasteaikojen pysyttävä lyhyinä. 

 

Aluevaltuustot päättävät itsenäisesti siitä, mikä toimielin päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella. Aluevaltuuston päätettäviksi kuuluvat myös lain mukaan tietyt pelastustoimea koskevat asiat kuten palvelutasopäätös. Hyvinvointialueilla on itsehallinto, mutta paikallisen toiminnan lisäksi pelastustoimella on alueellista ja valtakunnallista toimintaa, joka edellyttää yhtenäisiä valtakunnallisia järjestelmiä. Pelastustoiminnan hoitaminen suuronnettomuuksissa kuten laajoissa maastopaloissa edellyttää yhdenmukaisia ja hyvin yhteen toimivia pelastustoimen järjestelmiä. Vain organisaatioita ja hallinnon rakenteita muuttamalla ei voida saada vaikuttavuutta, ellei tavoite, ymmärrys tarpeista ja visio ole oikea.

2.1.2022

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Torstaina 30.12.2021 pidimme hyvän palaverin Turun järjestämisjohtaja Antti Parpon kanssa. Valtiotieden tohtori Parpo nimitettiin sote-johtajaksi Turkuun jo Sipilän hallituksen aloittaessa ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus sote-johtajana myös pienemmissä kunnissa. Keskustelumme perusteella vaikuttaa siltä, että Varsinais-Suomessa haasteita on muutamien keskeisten asioiden suhteen. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja aikataulu ovat näistä tärkeimmät. Mikäli resursseja eli rahaa ja osaavaa henkilöstöä olisi loputtomasti, valmista tulisi käden käänteessä, mutta tiedossa on julkisen talouden tila ja it-osaajien rajallisuus. 

Varsinais-Suomen tilanne johtuu keskeisesti ainakin muutamasta asiasta. Yhteistoimintaa kuntien välillä ei ole ollut samassa mittakaavassa kuin muualla Suomessa, jossa väestörakenne ja rahoituksen ongelmat on pakottaneet jo aiemmin luomaan kuntapohjaisen soten korvaajia. Toinen syy on soten muutosorgasinsaation uudelleen järjestäytyminen. Kun Sipilän hallitus lopetti, ei ollut tiedossa, kuinka nopeasti maakunta pohjaista sotea lähdettäisiin uudelleen rakentamaan. Vaalitappion kokenut, ja hallitukseen itsensä kammennut, Keskusta sai kuitenkin tahtonsa läpi ja nopealla aikataululla alkoi lainvalmistelu. Edellisen hallituksen aikana ollut muutosorganisaatio purettiin ja uusi saatiin kasattua vasta käytännössä tämän vuoden aikana. Toisaalta nyt on turha miettiä menneitä ja pyrkiä saamaan aikataulussa nykyinen malli maaliin vuoden 2022 aikana. 

 

THL:n alueellisen asiantuntijaraportin mukaan yleiset olosuhteet Varsinais-Suomessa on erinomaiset rahoituksen ja väestöpohjan suhteen, työllisyystilanne on hyvä, maakuntamme on muuttovoittoinen, väestömme on keskimääräistä nuorempaa ja terveempää. Erikoissairaanhoidon menot ovat kuitenkin suuremmat kuin valtakunnassa keskimäärin ja toisaalta perustason terveydenhuoltoon panostetaan vähemmän. Perusterveydenhuollon kehittäminen olisi kuitenkin järkevää, jotta ei kalliiseen erikoissairaanhoitoon siirtyisi liiaksi hoitorasitetta. Vuosina 2016–2020 alueemme kustannusten kasvu on ollut selkeästi pienempää kuin maassa keskimäärin. Palvelutehtäväkohtaisesti suurinta kasvu on ollut lastensuojelun avohuoltopalveluissa sekä muissa lasten ja perheiden avopalveluissa. Samalla ajanjaksolla kustannukset ovat pienentyneet suhteellisesti eniten ikääntyneiden laitoshoidossa sekä muussa sosiaali- ja terveystoiminnassa. 

 

On hyvä huomata, että hyvinvointialueestamme tulee suuri työnantaja, neljänneksi suurin työnantaja koko Suomessa, kun valtionhallinnon työpaikat poistetaan tarkastelusta. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kyse on myös elinkeinopolitiikasta, kun tuotetaan sote- tai pelastuspalvelveluja ja budjetti on kokonaisuudessaan 1,8 miljardia euroa. 

19.12.2021

Hyvinvointialueet, vaalit ja mitä niistä pitää tietää?

Aluevaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä hyvin matalaksi. Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen perusteella vain reilu neljäkymmentä prosenttia äänioikeutetuista olisi menossa uurnille. Kaikkien äänestämistä harkitsevien olisi hyvä huomata, että esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetti tulee olemaan suurempi kuin alueen kuntien vuodesta 2023 eteenpäin. Tämän lisäksi ensimmäiset luottamushenkilöt valitsevat tulevan hyvinvointialueen viranhaltijat, strategian, päättävät budjetista, tietojärjestelmien tuottajatahoista jne. Tulevat päättäjät luovat toimintatavat, muokkaavat käytännöt, joilla tehdään priorisointeja, ja päättävät soteasemien sijainneista ja palveluista, etäpalveluista, palveluautoista ja monesta monesta muusta asiasta.

Tulevan hyvinvointialueen henkilöstön palkoista ei luottamushenkilöt päätä, ne sen sijaan päätetään työmarkkinaneuvottelujen pohjalta tehtyjen sopimusten pohjalta. Toisaalta resursointi ja sen kohdentaminen kuuluu maakuntavaltuuston tehtäviin. Pelkästään 41 tietojärjestelmän yhteensovittaminen, kuntien tekemien tuhansien sopimusten siirtäminen ja uudelleen sopiminen maakunnan kanssa jne on työlästä ja kallista. Ja mitä nämä uudistukset tulevat lopulta maksamaan ja ne saisivat maksaa, jotta rahoitusta olisi hoitajiin, sosiaalityöntekijöihin, lääkäreihin ja pelastajiin. Miten vaikkapa kuntien omistukseen jäävien kiinteistöjen huolto, siistiminen järjestetään, miten ruokahuolto palvelujen piirissä oleville toteutetaan ja miten sopimuspalokuntien toiminta turvataan ja lukematon määrä yksittäisiä asioita, joista päätetään vuoden 2022 aikana. Ja valmista siis olisi oltava vuoden 2023 alussa.


Nämä ensimmäiset aluevaalit ovat tärkein vaali kaikista tulevista aluevaaleista. Tammikuun vaalien jälkeen luottamusta äänestäjiltä saaneista luottamushenkilöistä muodostuu aluevaltuusto, hallitus ja lautakunnat. On siis hyvin olennaista, että varsinaissuomalaisten edustajiksi valikoituu henkilöitä, joilla on kykyä ja ymmärrystä hoitaa yhteisiä asioita. 


Varsinais-Suomeen on tehtävä ihmislähtöinen ja kustannukset kurissa pitävä hyvinvointialueen toimintaympäristö ja päätöksenteko. Järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti rahaa käyttävä hyvinvointialue, on kallista erikoissairaanhoitoa tarvitsevien sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevan varsinaissuomalaisen etu ja turva.

10.12.2021

Paremmat palvelut samalla rahalla

Nyt tehtävässä uudistuksessa keskiöön on nostettava asiakas, mutta myös uudistuksen maksaja. Varsinais-Suomalaisten veroilla kerätyt rahat tulisi ensisijaisesti käyttää sosiaalityöntekijöiden, hoitajien ja lääkäreiden palkkaamiseen ja koulutukseen. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa tulee pystyä katsomaan koko kenttää laajasti, jotta julkista palveluntuotantoa pystyttäisiin tukemaan riittävästi yksityisillä toimijoilla. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet hyödyntää palveluseteleitä ja yksityisiä palveluiden tuottajia. Myöskään kolmannen sektorin panosta ei tule unohtaa, vaan päätöksenteossa tulee muistaa, että kolmas sektori mahdollista ihmisläheisen ja asiakkaille räätälöityjen sote-palveluiden tuottamisen.


Uusien hyvinvointialueiden päättäjien tehtävä on ratkaista tulevat ongelmat ja pyrkiä siihen, että nykyinen maksutaakka kansalaisilla ei kasva. Tavoitteena pitää siis olla - Paremmat palvelut samalla rahalla.


6.12.2021

Aluevaaliehdokas

Päätin pyynnöstä lähteä ehdolle. Toimin nyt Ruskon kunnanhallituksen puheenjohtajana ja toisen kauden valtuutettuna Ruskolla. Muutimme Ruskolle vajaa kymmenen vuotta sitten Turusta ja olen ollut varavaltuutettuna myös Turussa sekä paikallisyhdistysten puheenjohtajistossa molemmilla paikkakunnilla. 

Olen 39-vuotias henkilöstöpäällikkö Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Isä kolmelle lapselle ja aviomies vaimolle.  Työurani olen tehnyt poliisissa, nuoremmasta konstaapelista rikosylikomisarioksi ja sittemmin henkilöstöpäälliköksi ja vuodenvaihteessa aloitan hallintopäällikkönä Lounais-Suomen poliisilaitoksella. 

Olen ehdolla, sillä maakuntavaltuustot päättävät tärkeistä sosiaali-ja terveyspalveluista sekä pelastuksen toimialasta. Kyseessä on Suomen historian suurin palvelujärjestelmän muutos ja hallinon uudistus.  

Ensinnäkin maakuntavaltuustossa tulee pitää tarkka huoli varsinaissuomalaisten rahoista ja toiminnan järkevyydestä sekä resurssien järkevästä kohdentamisesta. Asiakas tulee laittaa keskiöön ja muokata hyvinvointialueen prosessit asiakkaan näkökulmasta. Nyt on lähdetty rakenne edellä uudistukseen, ja tähän on tultava muutos. Palveluja on jatkossakin tuotettava lähellä, mutta myös täydentäen digitaalisina.

Mitä äänestäjän pitäisi vielä tietää ennen vaalipäivää?

Tiistaina päättyi ennakkoäänestys, joka aluevaaleissa oli vain viikon mittainen. Äänensä on antanut noin 26 prosenttia äänioikeutetuista. Ku...