Torstaina 30.12.2021 pidimme hyvän palaverin Turun järjestämisjohtaja Antti Parpon kanssa. Valtiotieden tohtori Parpo nimitettiin sote-johtajaksi Turkuun jo Sipilän hallituksen aloittaessa ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus sote-johtajana myös pienemmissä kunnissa. Keskustelumme perusteella vaikuttaa siltä, että Varsinais-Suomessa haasteita on muutamien keskeisten asioiden suhteen. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja aikataulu ovat näistä tärkeimmät. Mikäli resursseja eli rahaa ja osaavaa henkilöstöä olisi loputtomasti, valmista tulisi käden käänteessä, mutta tiedossa on julkisen talouden tila ja it-osaajien rajallisuus.
Varsinais-Suomen tilanne johtuu keskeisesti ainakin muutamasta asiasta. Yhteistoimintaa kuntien välillä ei ole ollut samassa mittakaavassa kuin muualla Suomessa, jossa väestörakenne ja rahoituksen ongelmat on pakottaneet jo aiemmin luomaan kuntapohjaisen soten korvaajia. Toinen syy on soten muutosorgasinsaation uudelleen järjestäytyminen. Kun Sipilän hallitus lopetti, ei ollut tiedossa, kuinka nopeasti maakunta pohjaista sotea lähdettäisiin uudelleen rakentamaan. Vaalitappion kokenut, ja hallitukseen itsensä kammennut, Keskusta sai kuitenkin tahtonsa läpi ja nopealla aikataululla alkoi lainvalmistelu. Edellisen hallituksen aikana ollut muutosorganisaatio purettiin ja uusi saatiin kasattua vasta käytännössä tämän vuoden aikana. Toisaalta nyt on turha miettiä menneitä ja pyrkiä saamaan aikataulussa nykyinen malli maaliin vuoden 2022 aikana.
THL:n alueellisen asiantuntijaraportin mukaan yleiset olosuhteet Varsinais-Suomessa on erinomaiset rahoituksen ja väestöpohjan suhteen, työllisyystilanne on hyvä, maakuntamme on muuttovoittoinen, väestömme on keskimääräistä nuorempaa ja terveempää. Erikoissairaanhoidon menot ovat kuitenkin suuremmat kuin valtakunnassa keskimäärin ja toisaalta perustason terveydenhuoltoon panostetaan vähemmän. Perusterveydenhuollon kehittäminen olisi kuitenkin järkevää, jotta ei kalliiseen erikoissairaanhoitoon siirtyisi liiaksi hoitorasitetta. Vuosina 2016–2020 alueemme kustannusten kasvu on ollut selkeästi pienempää kuin maassa keskimäärin. Palvelutehtäväkohtaisesti suurinta kasvu on ollut lastensuojelun avohuoltopalveluissa sekä muissa lasten ja perheiden avopalveluissa. Samalla ajanjaksolla kustannukset ovat pienentyneet suhteellisesti eniten ikääntyneiden laitoshoidossa sekä muussa sosiaali- ja terveystoiminnassa.
On hyvä huomata, että hyvinvointialueestamme tulee suuri työnantaja, neljänneksi suurin työnantaja koko Suomessa, kun valtionhallinnon työpaikat poistetaan tarkastelusta. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kyse on myös elinkeinopolitiikasta, kun tuotetaan sote- tai pelastuspalvelveluja ja budjetti on kokonaisuudessaan 1,8 miljardia euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti